Tarton Marian kirkko (FIN)

Kirjutatud poolt.

Kirkon historian pääpiirteet

  • 11. tammikuuta 1842 Marian kirkon siunaaminen ja käyttöönotto.
  • 1857-1885 Seurakunnan kirkkoherrana toimi Adalbert Hugo Willigerode, Viron kansallisen heräämisen vaikuttaja, laulujuhlien järjestäjä ja johtaja.
  • 17. kesäkuuta 1869 Kirkossa järjestetään ensimmäisten laulujuhlien kenraaliharjoitukset.
  • 1888-1922 Kirkon lukkarina toimi Juhan Kurrik, Viron kansallisen heräämisen vaikuttaja sekä kansan koulutuksen kehittäjä sekä puolestapuhuja. Hän kirjoitti muun muassa ensimmäisen vironkielisen matematiikan oppikirjan.
  • 1934 – 8. heinäkuuta 1941 Seurakunnan kirkkoherrana toimi Aksel Erich Vooremaa, joka oli neuvostoajan terrorin uhri sekä marttyyri.
  • 12. heinäkuuta 1941 Toisen Maailmansodan aikana kirkko paloi raunioiksi.
  • 1961-2009 Neuvostoaikana kirkon rauniot takavarikoitiin seurakunnalta, kirkon torniosa purettiin ja rakennus otettiin uudellleen käyttöön Viron maatalouskoulun urheilusalina.
  • 17. tammikuuta 2003 EELK Tarton Marian seurakunta ja EELK Tarton rovastikunta perustavat Tarton Marian kirkon säätiön. Säätiön tavoite on restauroida kirkkorakennus taas seurakunnan käyttöön sopivaksi kirkkotilaksi.
  • 15. elokuuta 2009 Kirkkorakennus palautettiin seurakunnalle.
  • 29. kesäkuuta 2011 Kirkon rekennusprojektin kilpailun voitti KOKO arkkitehtien projekti nimeltä ”Nooa”.
  • Toukokuu 2017 Tarton Marian kirkon restaurointi alkoi pääsisäänkäynnin portaikon rakennustyöllä.

Kirkon rakentaminen

Vuonna 1833 Tarton Marian pitäjänseurakunta ja Tarton kaupungin vironkielinen seurakunta päättivät yhdistyä. Tähän mennessä vironkieliset ja saksankieliset olivat käyttäneet yhteisesti Johanneksen kirkkoa, mutta rakennus jäi yhdistyneelle seurakunnalle liian pieneksi, joten päätettiin rakentaa uusi kirkko omaan käyttöön. Saksankielinen seurakunta saisi Johanneksen kirkon kokonaan itselleen. Uuden Marian kirkkorakennuksen rakennussuunnitelman suunnitteli tuohon aikaan Tarton kaupungin arkkitehtinä toiminut Georg F.W. Geist. Hän teki kaksi erityylista projektia: yhden klassisistisen ja toisen uusgoottilaisen. Tarton Marian kirkosta tuli lopulta klassisistinen Tarton yliopiston päärakennuksen tyyliin. Näin kirkko oli selvästi osa Tarton vanhan kaupungin arkkitehtuurista maisemaa.

Kirkko rakennettiin vanhan kaupungin ulkopuolelle Viljandin ja Võrun katujen risteykseen. Työt kestivät sunniteltua pitenpään, sillä torni romahti rakennustyön aikana ja se tuli rakentaa uudelleen. Vuoden 1841 lopuksi saatiin työ valmiiksi ja kirkko siunattiin käyttään 11. tammikuuta 1842. Loppiaisenjälkeinen sunnuntai on nykyäänkin kirkon vuosipäivä.

(Ohessa kuvia kirkosta ulkoa ja sisältä.)

Virolaisen seurakunnan kirkko ja laulujuhlaperinteen synnyinkoti

1900 luvun puolivälissä Marian seurakunta oli Tarton ainoa virolainen ja vironkielinen seurakunta. Vuosina 1857-1885 oli seurakunnan kirkkoherrana lääninrovasti ja kirkkoneuvos tri. Adalbert Hugo Willigerode. Hänen aikanaan Marian seurakunta oli ensimmäisen kansallisen heräämisen keskus, jossa virolaisuus alkoi pikkuhiljaa voimaantua. Willigerode oli jonkin aikaa ”Tallorahwa Postimees” (Maalaiskansan postimies) -nimisen lehden toimittaja, hän kirjoitti lauluja, johti puhallinorkesteria ja toimi yhtenä ensimmäsen kansallisen laulujuhlan (1869) järjestävän komitean johtajana.

17. kesäkuuta 1869 pidettiin Tarton Marian kirkossa ensimmäisten laulujuhlien yhteislaulu ja kenraaliharjoitukset. Kirkon tornista puhallinorkesteri soitti myös laulujuhlien alkusoiton. Kirjailija Ain Kaalep on sen tähden verrannut Marian kirkkoa virolaisen kansan synnyinkotiin. Tarton Marian kirkkokuoron historia ulottuu vuoteen 1836. Kuoro osallistui ensimmäiseen laulujuhlaan vuonna 1869. Kuoron 100. vuoden kunniaksi valmistettiin uusi lippu, mikä on säilynyt ja sitä käytetään vielä nykyäänkin. Lipussa lukee: ”Tarton Marian kirkkokuoro 1836-1936”.

Vuosina 1888–1922 toimi Marian seurakunnassa lukkarina Juhan Kurrik. Hän oli myös kansallisen heräämisen vaikuttava hahmo. Hän on kirjoittanut monia oppikirjoja ja toimi Viron Aleksanterin koulun pääkomiteassa, oli Viron kirjallisuuden seuran perustajajäsen ja Vanemuisen seuran apulaisjohtaja.

Pastori Paul Willigerode oli A. H. Willigeroden poika ja toimi Tarton Marian seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1885–1914. Hän oli myös luterilaisen kirkon asessori sekä vuodesta 1915 Moskovan luterilainen piispa. Hän kuoli vankeudessa vuonna 1919.

Kirkon tuhoutuminen ja toiminta Neuvostoaikana

Kirkko säilyi muutamaa kuukautta vaille 100 vuotta. Maailmansodan aikana, 12 heinäkuuta 1941 Neuvostoliiton pommikoneet pommittivat Tarttoa. Tulipaloissa tuhoutui kaupungissa monia rakennuksia ja niiden mukana myös Marian kirkko. Kirkkorakennuksesta säilyi vain kirkon seinät, tornirakenne ja kello, joka vietiin vuonna 1948 Paistun kirkkoon. Vain muutamia kirkollisia tarvikkeita säästyi tuholta.

Toisen Maailmansodan aikana ja sen jälkeen seurakunta ei saanut lupaa restauroida kirkkoaan. Vuonna 1956 Tarton kaupunki takavarikoi kirkon rauniot ja ne annettiin Viron maatalouskolulle. Kirkon torni purettiin ja rakennukseen rakennettiin urheilusali. Opiskelijat auttoivat purkutyössä ja urheilusali valmistui vuonna 1961.

Kirkon tuhoutumisen jälkeen Marian seurakunta muutti Johanneksen sekä Tarton yliopiston kirkkoon ja sen jälkeen sai luvan käyttää Pietarin kirkkoa, joka oli säästynyt sodan tuhoista. Vuonna 1997 seurakunta sai takaisin vanhan seurakuntatalonsa ja jumalanpalveluselämä käynnistyi pitkästä aikaa omissa tiloissa. Seurakuntataloon remontoitiin tilapäinen kirkkosali, jota aiottiin käyttää kunnes vanha kirkko saataisiin takaisin. Kirkon palauttaminen seurakunnalle kuitenkin venyi ja seurakunta käytti seurakuntasalia kirkkona jo 13 vuotta.

Vuoden 2008 joulukuussa seurakunta sai lopulta kirkkonsa takaisin kun Maatalouskoulu sai uuden urheilusalin vuonna 2009. Seurakunta muutti ränsistyneen urheilusalin tilapäiseksi kirkkotilaksi, jota alettiin käyttää jumalanpalveluksiin ja konsertteja varten kesäaikana. (Alla kuva urheilusaliksi muutetusta kirkosta.)

Tarton Marian seurakunta nykypäivänä

Tarton Marian seurakunta on aina ollut maalaisseurakunta ja pitäjäseurakunta, minkä tähden Tarton ympäröivät kunnat ovat kuuluneet seurakunnan piiriin. Marian seurakunta on Tarton rovastikunnassa kolmanneksi suurin. Seurakunta on aktiivinen ja panostaa jatkuvasti lähikuntien hyvinvointiin sekä sosiaalityöhön Tartossa ja sen ulkopuolella.

Toiminta

Seurakunta pyrkii toimimaan yhteiskuntaa rakentavasti ja tarjoaa eri ikäryhmille erilaista tukea  toimintaa. Seurakuntatalossa kokoontuvat esirukouspiirit, anonyymit alkoholistit ja muut ryhmät. Nuorisotyötä tehdään yhdessä Tarton kaupungin muiden luterilaisten seurakuntien kanssa. Seurakunnan tiloissa kokoontuu myös Tarton saksankielinen luterilainen seurakunta.

EELK Tarton perheasiain keskus

Seurakunnan tiloissa toimii myös perheasiain keskus, jonka työ on varsin laajaa. perhekeskus järjestää surutyöryhmiä, sielunhoitoa, koulutusta onnettomuuden uhreille, vanhemmuuden ja isovanhemmuuden tukiryhmiä sekä perheterapiaa sitä tarvitseville. Työ on joustavaa ja keskus pyrkii vastaamaan Tarton kaupungin ja lähikuntien tarpeisiin.

Kirkon restaurointi

Tarton Marian kirkkoa on kutsuttu Viron kansallisen heräämisen synnyinkodiksi. Vuonna 2019 on laulujuhlien 150 juhlavuosi ja samalla järjestetään 20. tanssijuhla. Molempien juhlien ideat keskittyvät Viron kulttuurin perinteisiin ja juhlallisuuksien keskellä järjestetään ohjelmaa myös Tartossa. Tarton Marian kirkko halutaan restauroida vuoden 2019 laulujuhlia varten. Tarkoituksemme on avata kirkko taas kerran kirkkokennukseksi laulujuhlien aikana ja näin juhlistaa itsenäisen Viron laulujuhlavuotta.

Vuonna 2018 Viro täyttää 100 vuotta. Marian kirkon restaurointi on yksi tapa juhlistaa Viron itsenäisyyttä, jolloin yksi neuvostoajan maamerkeistä poistetaan ja kirkko palautetaan entiseen loistoonsa. Viro 100 on kansan yhdistävä juhlavuosi ja näin toivomme, että Marian kirkon restaurointi olisi suuri lahja Tartolle ja virolaiselle kulttuurille. Kirkko on tärkeä osa laulujuhlien perinteestä, joka kuuluu UNESCON maailmanperintökohteisiin.

17. tammikuuta 2003 EELK Tarton Marian seurakunta ja EELK Tarton rovastikunta perustavat Tarton Marian kirkon säätiön. Säätiön tavoite on restauroida kirkkorakennus yhteisön toimintakeskukseksi ja seurakunnan käyttöön sopivaksi sakraalitilaksi. 29. kesäkuuta 2011 Kirkon rekennusprojektin kilpailunvoitti KOKO arkkitehtien projekti nimeltä ”Nooa”. Kirkko tulee olemaan ulkopuolelta klassisistinen, mutta sisäratkaisusta tulee moderni.

(Kuvissa on visioita kirkon sisustuksesta.)

Tarton Marian kirikon restaurointia voi tukea lahjoituksella Tarton Marian kirkon säätiön tilille:

Tartu Maarja Kiriku Sihtasutus; Swedbank EE132200221021269201

Yhteystiedot

Tarton Marian seurakunta: Kirkkoherra, Joona Toivanen, puhelin: +372 56260313, sähköposti: joona.toivanen@eelk.ee. Kirkkoherran virasto: Õpetaja 5, 51003 Tartto, Viro

Tarton Marian kirkon säätiö: Johtaja, Silvia Leiaru, puhelin: +372 56650956, sähköposti: silvia.leiaru@gmail.com. Kirkkoherran virasto: Õpetaja 5, 51003 Tartto, Viro